
Suostumuksella tehty päätös
Yhteisymmärrykseen perustuvassa päätöksentekoprosessissa ehdotuksen laatimiseen sovelletaan yhteistoiminnallista lähestymistapaa, jossa kaikki jakavat näkemyksensä ja ajatuksensa. Yksinkertainen ehdotus esitellään, jonka jälkeen esitetään tarkentavia kysymyksiä, ja sen jälkeen jaetaan reaktiot parannuksia varten. Ehdotuksen tekijä voi tarvittaessa muuttaa ehdotusta tai peruuttaa sen. Jos on vastalauseita, niistä keskustellaan ja ne ratkaistaan, ja tavoitteena on varmistaa, että ehdotus vastaa ryhmän tarpeita ja arvoja. Kun kaikki vastalauseet on käsitelty eikä muita huolenaiheita ole jäljellä, ehdotus hyväksytään yhteisymmärryksessä, minkä jälkeen päätöstä juhlitaan. Tämä prosessi edistää kollektiivista älykkyyttä ja yksimielisyyttä päätöksenteossa.
EHDOTUKSEN TEKEMINEN
Keskustan kuunteleminen
Kaikkia pyydetään jakamaan näkemyksiä, arvoja, ajatuksia jne. aiheesta. Tämä on tila edestakaista keskustelua ja yhteistyöprosessia varten, joka auttaa ehdotuksen laatimisessa.
Ehdotuksen laatiminen
Aiheen laatiminen
Aluksi on suositeltavaa tehdä hyvin yksinkertainen ehdotus. Se kehittyy kollektiivisen älykkyyden myötä yhteisymmärryspäätösmenettelyn kautta.
Keskustan kuuntelemisen jälkeen ohjaaja pyytää jotakuta laatimaan ehdotuksen.Vaihtoehtoisesti hän voi pyytää piirin jäseniä perustamaan parannusryhmän, joka työstää kirjallisen ehdotuksen.
0. Ehdotuksen esittäminen
Piirin jäsen tekee ehdotuksen ehdottajana.
Vain yksi ehdotus käsitellään kerrallaan.
** Kelvollisen ehdotuksen kriteerit
**
-se ottaa huomioon keskuksen kanssa puhuttaessa ja kuunneltaessa jaetut seikat.
-se on selkeä ja ymmärrettävä jokaiselle piirin jäsenelle.
-kaikki piirin jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että se on pohjana jatkotyöskentelylle.
-eivät enää kuulu ehdotuksen tekijälle sen jälkeen, kun se on esitetty ja selvitetty.
1. SELVENTÄVÄT KYSYMYKSET
Onko se riittävän selkeä? Ymmärränkö täysin ?
Kuka tahansa voi esittää tarkentavia kysymyksiä ymmärtääkseen ehdotusta paremmin. Ehdotuksen tekijä vastaa kysymyksiin ja selventää ehdotuksen tarkoitusta. Tavoitteena on poistaa epäilykset tai mahdolliset väärät tulkinnat ehdotuksesta. Ehdotuksen tekijä ei vastaa kysymyksiin, jotka alkavat kysymyksellä "Miksi". Reaktioita ja mielipiteitä ei esitetä tällä kierroksella (vaan vasta vaiheessa 2).
2. REAKTIOKIERROS
Vastataanko ehdotuksella minun tarpeisiini tai organisaation kautta toteutettavan hankkeen tarpeisiin?
Kukin osallistuja jakaa reaktiot (vaikutelmat, tunteet jne.) ehdotuksesta, yksi henkilö kerrallaan. Tämä on täydellinen vaihe erilaisten näkökulmien esittämiseen ja parannusehdotusten tekemiseen, jotta ehdotuksen tekijä voi halutessaan sisällyttää nämä muutokset ehdotukseensa vaiheessa 3.
Ehdotuksen tekijä pyrkii saamaan käsityksen siitä, mitä keskustasta on syntymässä.
3. MUUTTAMINEN
Reaktiokierroksen jälkeen ehdotuksen tekijää pyydetään joko :
- selventää uudelleen ehdotusta tai sen tarkoitusta,
-
tehdä muutoksia ehdotukseen: hän voi muuttaa ehdotusta,
-
peruuttaa ehdotus, jos se osoittautuu merkityksettömäksi.
Jos ehdotus peruutetaan, palataan vaiheeseen 0 ja tehdään uusi ehdotus.
VASTAVÄITEKIERROS
Vastalause ei ole mieltymys eikä toinen näkökulma/ehdotus.
Uskon, että se ei joko kunnioittaisi rajojani tai vaarantaisi organisaatiomme/projektimme.
Ohjaaja kysyy yksitellen jokaiselta osallistujalta, onko hänellä vastalauseita ehdotuksen hyväksymistä vastaan.
Jos kukaan ei vastusta ehdotusta, se hyväksytään. Siirry suoraan juhlallisuuteen.
Jos esitetään yksi tai useampi vastalause, fasilitaattori käsittelee ne yksi kerrallaan.
Ohjaaja keskittyy väitteiden muotoiluun. Hän kirjoittaa ne taululle yhdessä vastaväittäjien nimien kanssa.
Vastalauseen esittäminen on kuin tarjoaisi jotain henkilökohtaista, ja se hyödyttää ryhmää.
Vastalause on todellinen lahja ryhmälle. Sen jälkeen ryhmä voi jatkaa ehdotuksen muiden osien tutkimista, joista ei ole vielä keskusteltu.
VÄITTEIDEN TESTAAMINEN
Ensinnäkin fasilitaattori hylkää vastalauseen, jos se mitätöi ehdotuksen. Jos näin on, palataan vaiheeseen 0.
Fasilitaattori ei voi päättää, onko vastalause perusteltu vai ei. Hän voi vain esittää kysymyksiä, jotka auttavat vastaväitteen esittäjää esittämään järkeviä perusteluja.
Vastalause on perusteltu, jos :
- se johtaa parannukseen kollektiivisen älykkyyden kautta piirissä.
-
se mitätöi ehdotuksen ja tekee siitä merkityksettömän (säästämme aikaa ja aloitamme uudella ehdotuksella).
-
se on selvästi hyvin perusteltu
-
se ei salaa tietoisesti tai tiedostamattaan mieltymystä tai muuta ehdotusta.
Kysymyksiä, joita ohjaaja voi esittää :
-
''Mitkä ovat perustelut?''
-
''Onko se mieltymys ?''
-
''Mikä estää minua olemasta efficient ehdotusta soveltaessani?''
-
''Jos ehdotus hyväksytään, vaarantaako se ryhmän/projektin toiminnan?
-
"Voinko elää tämän ehdotuksen kanssa?
5. PARANNUKSET
Ohjaaja käsittelee vastaväitteitä yksi kerrallaan. Keskustalle esitetyt vastaväitteet kuuluvat nyt ryhmälle. Tässä on tilaa edestakaiselle keskustelulle ja yhteistoiminnalliselle prosessille, joka auttaa vastaväitteen ratkaisemisessa.
Ohjaaja tarkistaa silloin tällöin, onko vastalause ratkaistu vastalauseen esittäjän kannalta vai ei.Jos keskusteltu ratkaisu voi ratkaista vastalauseen, vastalauseen esittäjä ilmoittaa siitä ryhmälle.
Kun kaikki vastalauseet on ratkaistu, fasilitaattori siirtyy takaisin vastalauseiden kierrokselle tarkistamaan, onko uusia vastalauseita.
Kun vastalauseita ei enää ole, ehdotus hyväksytään yhteisymmärryksessä.
JUHLA
Juhlia päätöstä suostumuksella
Taputella toisiamme tästä yhdessä saavutetusta virstanpylväästä. Ryhmä valitsee parhaan tavan juhlia (taputukset, ateria, juhlat...).
Yhden sivun kaavio, joka kuvaa suostumusprosessin kulkua.